Jos menen tapaamaan lääkäriä ja hän tuikkaa käteeni reseptin juurikaan minua haastattelematta tai testejä tekemättä, en pidä häntä kummoisena lääkärinä. Tiedän, että jotkut ihmiset vain napsivat lääkepurkeista sen, mitä määrätään, mutta itse tulen epäluuloiseksi siitä, kuinka heppoisin perustein annettu lääkeaine ylipäätään edes selättää oireet.
Sama pätee työelämässä. Toiminnan kehittämisessä organisaatiot ostavat ja käyttävät erilaisia valmennuksia ja muita työkaluja varmistamatta, osuvatko ne sittenkään kohteeseen. Saatetaan käyttää vääriä lääkkeitä, väärässä kohdassa. Ei niin että itse lääke olisi huono, vaan sitä saatetaan käyttää väärässä kohdassa tai käytetään lääkkeitä jotka eivät sovi toisiinsa.
Kannattaa siis tehdä kunnollinen kartoitus ennen päätöksentekoa. Tärkeää on silloin tietää, mitä oireet ovat, mistä ongelmissa oikeasti on kyse ja millainen muutos niiden perusteella tarvitaan. Tässä nippu hyviä työelämän ”labratestejä”:
Strategiatesti: Monesti olen työssäni tilanteessa, jossa yritysjohtajat luulevat aivan vilpittömästi, että heidän johtamassaan yrityksessä työntekijät tuntevat strategian. Harvoin kuitenkaan on niin. Testaaminen on pieni vaiva. Tuntematon strategia puolestaan tulee kalliiksi. Työkaluksi kannattaa ottaa strategiatesti.
Mysteryshoppaus: Samaan ilmiöön törmään asiakaspalvelijoiden kanssa: palveluhenkilökunta saattaa pitää itseään äärimmäisen hyvinä asiakaspalvelijoina. Boksin ulkopuolelta asiaa katsovalle tilanne näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Mysteryshoppaus on mitä mainioin tapa havainnoida, miltä palvelu ja myynti ihan oikeasti asiakkaista näyttävät ja tuntuvat.
Tiedosta kiireen haitat, mm. first beat -mittaus tai kiirekysely: Oma akilleen kantapäämme voi olla kiireen ottama niskalenkki arjestamme. Saatamme luulla, että kaikki on hyvin, eivätkä ajanhallinnan pirulaiset ole saaneet meitä nalkkiin. Kannattaa tarkistaa, mikä tilanne oikeasti on. Näillä pääsee hyvin liikkeelle: kiirekysely kertoo, miten me koemme asiat ja first beat -mittaus paljastaa todellisen tilanteen kehon palautumisesta. Tee siis kokonaisvaltainen testi siitä, mitä kehosi kertoo jaksamisestasi.
Kyselyt vai haastattelu: Hyvien kyselytyökalujen avulla voidaan nopeasti hahmottaa yrityskulttuurin nykytilanne ja löytää ongelmakohdat. Tämä on nopeaa ja tehokasta. Kokonaistilanne näkyy helposti lukuina ja graafeina. Kyselymme koskevat esimerkiksi yrityskulttuuria, työtyytyväisyyttä tai brändimielikuvaa ja -tunnettuutta.
Kulttuurin tilannetta selvittäessä kannattaa kyselyiden lisäksi jututtaa ihmisiä ja tehdä tarkempi kartoitus. Näin päästään kiinni syihin sekä selville siitä, mistä oikeasti on kyse, kuullaan tarinoita, tutkaillaan rutiineja ja luodataan tunnelmia. Näin päästään kiinni siihen, mitä on meneillään. Avoimilla kysymyksillä, tarinoilla ja esimerkeillä päästään kiinni myös luoviin ratkaisuihin ja saadaan ideoita sekä muutosvoimaa.
Perus” terveystutkimuksen” lisäksi voidaan käyttää erikoistutkimuksia. Kun tiedetään, mistä kiikastaa, on aika valita sopivat lääkkeet. Ei liikaa eikä liian vähän -periaatteella toimiva lääke ei useinkaan auta ilman pysyvää elämäntapamuutosta. Hyvä hoito tähtää pysyviin tuloksiin. Näin myös yrityksen kehittämisessä.
Top 3 oivallukset:
- Tiedä, missä mennään. Oikea lääke oikeaan vaivaan.
- Valitse sopiva lääke. Eli liian monta lääkettä yhtä aikaa.
- Vain elämäntapamuutos auttaa, vie muutos rutiineihin.
Maarika Maury
Kirjoittaja on Kissconsultingin toimitusjohtaja. Hän uskoo hyvin valittuihin keinoihin ja elämäntapamuutoksiin muutosloikkiin pyrittäessä. Kuva: Erja Wiik.
Comments are closed.