Yleisön pyynnöstä julkaisen kirjoituksen joulumököttämisen jalosta taidosta pienillä viilauksilla.
Minulle joulu on ihana asia. Joulu on perhe, suku, rakkaus, pienet joulupaketit, joulupukki, jouluruokaa, joulutuoksut, joulukirkko ja joululaulut. Minun lapsuuden joulut olivat onnellisia. Vietin kaikki jouluni Forssassa mummolassa serkkujen, isovanhempien ja vanhempien kanssa. Joulu oli jännittävä, iloinen ja herkullinen asia.
Sitten joulutraditiot muuttuivat. Mummolan joulut loppuvat ja kotijoulut alkoivat. Minulle selvisi sellainen asia, että äitini oli joulumököttäjä. Teknisesti joulun symbolit olivat paikalla. Kinkku, lanttulaatikko, joulukuusi, paketit ja joulun tuoksut. Mutta. Joulumököttäjä oli raatanut ja kiirehtinyt ja yrittänyt suorittaa täydellistä joulua. Monesti jouluruoka syötiin itku silmässä, marttyyrina, väsyneenä, kireänä ja vihaisena. Lakkasin pitämästä jouluista. Kotoa muuttaessani ilmoitin, etten aijo koskaan tulla jouluksi kotiin. Enkä muuten mennyt.
Kun oli minun vuoroni järjestää ensimmäinen joulu, oli minullakin lipsahtaa joulumököttämisen puolelle. Kaiken piti olla täydellistä. Olin kutsunut äitinini nauttimaan itsetehdyistä jouluruuistani ja täydellisestä suorituksestani. Leivoin, kokkaisin, joulupaketoin, paistoin kinkun lisäksi laatikot, joululeivät ja kotijuustot ja puunasin kaappien sisäpuoletkin ja kudoin joululahjoja. Suoritin joulua yötäpäivää.
Lopputulemana minulla oli jouluaattona niin suuri päänsärky, että hädin tuskin pääsin joulupöytään, enkä minä edes ole mikään päänsärky ihminen. Minulla ei ole ollut päänsärkyä ennen sitä joulua eikä sen jälkeen.
Opin onneksi kertaheitolla. Joulukuun saapuessa minut valtaa rauha. Teen itse jos nautin siitä, jos en tee delegoin, jos en voi delegoida ostan ja jos en halua mennä kauppaan en osta. Haluan, että on siistiä mutta opettelen kestämään, jos kaikki ei ole täydellistä. Mikään jouluruuhka tai postissa paketin jonottaminen ei saa mieltäni kiristymään. Meditatiivinen mindfullness tunnelma tyynnyttää sydämeni sykkeen. (Tietysti toivoisin, että osaisin tämän taidon paremmin muinakin kuukausina kuin joulukuussa.) Mikään ei ole pakko. Jos en ehdi lähettää joulukortteja en lähetä, jos haluan saatan lähettääkin. En koe mielipahaa niistä korteista, jota itse saan. Opin rakastamaan joulua uudelleen.
Tänä jouluna minulla on erityisoikeus palata lapsuuden ihaniin jouluihin. Ostettuani Alpo Suhosen myymän Villaforssin saan palata uudestaan lapsuuden joulun tunnelmaan Forssaan. Joulukuusi on jo paikoillaan ja tontut hiipivät nurkissa. Joulun tuoksut ja tunnelmat ovat läsnä. Joulupukkikin on aina löytänyt tiensä tänne, oletan että tänäkin vuonna. Joulurauha on jo saapunut.
Jouluvinkki: Älä ole joulumököttäjä, äläkä joulunvalmistelumököttäjä. Millainen on sinun joulufiiliksesi, vaikuttaa eniten siihen, millainen on kaikkien muiden joulufiilis, puhutaan sitten siitä postivirkailijasta, naapurista tai omasta perheestä. Joulu on mielentila.
Arkivinkki: Joulumieltä kannattaa jatkaa kaikille vuoden päiville. Ei olla arkimököttäjiäkään eikä työpaikkamököttäjiä. Se miten sinä ajattelet, puhut ja toimit ei ole vain sinun henkilökohtainen asiasi, vaan se vaikuttaa koko yhteisöön. Ole valo, älä valonviejä.
Lämpimät joulun toivotukset
Maarika Maury sekä muu Kissconsulting, Villaforssin ja Kissgalleryn väki
Comments are closed.