Kun ihmisiä lähdetään osallistuttamaan tyhjältä pöydältä, löytyy näkemyksiä laidasta laitaan ja lopputuloksena on usein valtava määrä erilaisia asioita, joista jotkut ovat strategisia, jotkut ovat käytännöllisiä ja loput ovat pikkuruisia toiveita. Jotkut katsovat asiaa oman työn kannalta ajateltuna ja jotkut laajemmalla perspektiivillä. Mikään näistä näkökulmista ei ole huono, mutta ongelmaksi tulee se, että miten ideoiden viidakko pystytään sitten kategorisoimaan isommiksi kokonaisuuksiksi loogisella tavalla.
Strategioita tehdään siis tällä hetkellä hyvin induktiivisesti, joka tarkoittaa sitä, että kerätään pieniä yksityiskohtia, joista sitten yritetään tehdä isompaa kirkastusta. Tutkimukseni mukaan useimmiten juuri tässä epäonnistutaan ja strategiasta tulee liian monimutkainen. Pienet ja isot asiat menevät sekaisin ja lopputuloksena on se, että osallistamisen jälkeen kukaan ei oikein sitten sitä strategiaa tunne. Tällaisella tavalla strategioiden tekeminen ei lopun kaiken ole sittenkään kovin tehokasta.
Ehkäpä sittenkin myös deduktiivinen osallistaminen olisi tarpeen. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistamista ei tehdäkään alkuvaiheessa ihan loputtomiin, vaan etsitään strategian muotoilun avulla kirkas ja looginen juoni, josta selviää, mihin suuntaan yrityksen tai organisaation kannattaisi mennä, mitä asioita kannattaa painottaa tai millaista toimintatapaa halutaan ja sitten lähteä osallistamalla kehittämään ymmärrystä näiden käsitteiden ja kokonaisuuksien ympärillä.
Näin strategiakeskustelu ei jää vain hajanaisiksi, irrallisiksi asioiksi, vaan tietyt yhteiset teemat osallistavalla tavalla saadaan strategia muutettua ymmärrykseksi, ajatteluksi sekä myös konkretiaksi, niin pienissä kuin isoissa asioissa.
Miksi strategia tarvitsee muotoilua?
Strategia tarvitsee muotoilua ollakseen tuloksellinen. Strategiamuotoilussa strategia ja sen juoni muotoillaan myös visuaalisesti helposti muistettavaan, kirkkaaseen ja mielenkiintoisen muotoon. Tämä tehdään sekä viestillisesti että myös visuaalisesti. Hyvän ymmärrettävän ja mielenkiintoisesti esitetyn viestin avulla saadaan ihmiset oivaltamaan ja innostumaan yhteisestä suunnasta ja myös keskustelemaan siitä syvemmin. Strategia tarvitsee myös läpivientiä, yllättävän usein tämä juoksutuksen suunnittelu uupuu itse strategiadokumenteista.
Deduktiivinen osallistamisen syventää ymmärryksen
Osallistaminen kattoteemojen ympärillä on hyödyllistä ja näin yhteinen teema rupeaa juurtumaan ajatteluksi, pieniksi teoiksi ja isommiksi projekteiksi, jolloin toiminta suuntautuu järkevästi oikeaan suuntaan. Palvelumuotoilun avulla kirkastettua juonta voidaan hyödyntää myös viestinnässä, jolloin sama juoni määrittelee ulkoisen viestinnän kärjet ja teema toimii myös sisäisen toiminnan ohjenuorana.
Silloinkin kun osallistamista tehdään laajasti ennen muotoilua, se ei poista muotoilun merkitystä. Jos osallistavassa tavassa nousee yhdeksän erilaista arvoa ja moninaisia painopisteitä, niin monesti koetaan, että nämä esille tulleet asiat otetaan sellaisenaan strategiaan. Totuus on kuitenkin se, että ilman ns. muotoilua viesti jää loppupelissä helposti aika hämäräksi. Sen sijaan, kun muotoilija kuulee mitä halutaan, osaa hän muotoilla saman asian selkeään ja mielenkiintoiseen muotoon. Ja kattoteemojen ympärillä pitää muistaa osallistaa silloinkin, kun ihmiset ovat osallistuneet laveasti strategian tekoon.
Jos into tai rahat loppuvat tässä vaiheessa, ei hyvänkään alun jälkeen saada riittäviä onnistumisia strategiatyössä.
Maarika Maury on Kissconsulting toimitusjohtaja, strategiamuotoilija, muutosvalmentaja sekä Vaasan yliopiston strategiatutkija. maarika@kissconsulting.fi, 050-5900412
Comments are closed.