Mitä hyötyä ideakulttuurista on? Miksi ylipäätään kannattaisi lähteä lisäämään ideoivaa ja luovaa kulttuuria? Saavutetaanko sillä mitään ja vieläpä, meneekö homma kaaokseksi jos porukalta ruvetaan kyselemään asioita.
Kun ideoiva tapa ja käytännöt saadaan koko organisaation kulttuuriin ja selkäytimeen, sillä on laajoja ja pitkäkestoisia, sekä tuloksellisia vaikutuksia moneen asiaan. Ideoivan kulttuurin avulla voidaan rakentaa ennennäkemätöntä kilpailuetua, jota ei noin vain pysty matkimaan, eikä sitä pysty korvaamaan hienoilla markkinointi- tai strategialauseilla tai upeimmillakaan koulutusohjelmilla. Kunnolla toteutettuna sillä on laajoja ja monitahoisia vaikutuksia. Ohessa 16 ajatusta, mihin ideoiva kulttuuri ainakin vaikuttaa.
- Sujuvuus, tehostus ja nopeus
Ideakulttuurin avulla voidaan sujuvoittaa, tehostaa ja nopeuttaa toimintaa. Asioita voidaan yksinkertaistaa ja tehdä helpommaksi, niin itselle kuin asiakkaalle. Jokainen siis toimii tässä silminä entistäkin fiksummille ja kannattaville toimintatavoille. Ideointiin liittyvässä tutkimuksessa selvisi, että 23% ideoista liittyy siihen, että työntekijät ovat turhautuneita työprosesseihin ja haluavat muuttaa niitä. Annetaan siis ihmisten tuoda nämä näkemykset esille. Paras motiivi on siis tehdä työ helpommaksi itselleen.
- Ideakulttuuri yksinkertaisesti tuottaa rahaa
Yleensä on kyse isoista luvuista, tietysti organisaation koosta riippuen. Yleisesti kuitenkin puhutaan useampien miljoonien eurojen hyödyistä. Eli asiaan satsaaminen kannattaa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kaikkein innovatiivisimmat yritykset tuottivat 12% enemmän tuottoja sijoittajilleen kuin muut verrokit. Toisen tutkimuksen mukaan yritykset, joilla on hyvä innovaatiokulttuuri, liikevoitto kasvoi 17% muita yrityksiä nopeammin. Kun Lempäälän kunnassa lähdettiin viemään ideointia kulttuuriin, saatiin alta aikayksikön 6,5 miljoonan säästöt.
- Palvelun parantuminen
Ideakulttuurin avulla voidaan parantaa palvelua ja innovoida asiakasta hyödyttäviä toimintatapoja. Tämä tuo vanavedessä tyytyväisempiä asiakkaita, jotka sekä pysyvät palveluiden käyttäjinä, mutta myös todennäköisesti puhuvat palveluista hyvää ja kertovat ilosanomaa eteenpäin. Näin myös maine kasvaa.
- Maineen vahvistuminen
Ideakulttuuri kannattaa valjastaa maineen vahvistamiseen. Onnistumisista kannattaa siis kertoa myös ulospäin aktiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Mediakin kiinnostuu edelläkävijämäisistä malleista.
- Ideat myynnin lisääjänä
Ideakulttuuri voidaan valjastaa myynnillisyyden lisäämiseen, uusien asiakkuuksien loihtimiseen sekä hyvien konseptien monistamiseen ja laajentamiseen. Myynnilliset ideat kuuluvat ihan jokaiselle roolista riippumatta ja ideoivassa kulttuurissa tätä tapahtuu enemmän kuin “tee vain tiukasti omat hommasi” -tyyppisissä organisaatioissa.
- Turvallisuuden parantuminen
Ideoiva kulttuuri voidaan valjastaa turvallisuuden parantamiseen. Kun katsotaan asiaa inhimillisestä näkökulmasta, säästetään sekä terveyttä että henkiä. Taloudellisessakin mielessä tästä tuleva säästö on iso tukku rahaa. Suomessa sattuu vuosittain 104 000 sairaslomaa vaativaa työtapaturmaa. Tämän lisäksi kodin ja työpaikan välisillä matkoilla haavereita tapahtuu noin 24 000. Jotkut näistä tapaturmista johtavat kuolemaan.
- Strategian käytännöllistäminen
Strategiaa pystytään viemään systemaattisesti käytännöksi ideakulttuurin avulla. Ideakulttuuri on oivallinen työkalu viedä asioita tehokkaammin läpi ja osallistuttaa ihmiset miettimään, mitä strategia tarkoittaa konkreettisesti ja käytännöllisellä tasolla. Näin paperilla oleva suunnitelma saadaan muutettua aktiiviseksi ajatteluksi, pohdinnoiksi ja ideoiksi strategisen teeman ympärille. Strategiaan sitoutuminenkin onnistuu parhaiten, kun ihmiset osallistuvat sen suunnitteluun ja toteuttamiseen täysin palkein.
- Innovaatiot
Kun ideakulttuuria vaalitaan huolella ja arvostetaan pieniäkin ideoita, niin pienien ideoiden vanavedessä löytyy isompiakin ja joskus mullistaviakin innovaatiota. Ilman ympärillä olevia pienempiä ideoita, eivät nuo mullistavatkaan keksinnöt näe päivänvaloa.
- Nopea reagointi
Innovoiva kulttuuri auttaa nopeassa reagoinnissa. Kun tulee mutka matkaan, voidaan nopeasti keksiä uutta tai muuttaa suuntaa. Esimerkkinä vuoden 2020 koronakriisin pamahtaessa päälle, jotkut halvaantuivat täysin, mutta monet löysivät luovuuden vaihteen ja keksivät nopeasti uutta. Haasteiden ja poikkeustilanteiden aikana innovoinnin tarve on entistäkin suurempi. Muuttuvassa maailmassa on jatkuvasti uusiuduttava ja mukauduttava maailman muutoksiin, keksittävä uusia palveluita ja nähtävä uusia mahdollisuuksia.
- Roolien innovointi
Innovointi ja ideointi voi liittyä myös siihen, miten työt roolitetaan. Innovointiroolien moninaisuudesta ja uudenlaisesta tavasta tehdä työtä on tärkeää. Tekemiset voidaan roolittaa luovasti niin, että annetaan enemmän tilaa sille asialle, minkä osaa parhaiten. Keskustellen löytyy optimaalinen tapa tehdä työtä. Toisaalta kaiken ei tarvitse mennä niin kuin on aina on tehty. Siivooja voi olla viestijä, talousjohtaja myyjä ja vanhusten hoitaja voi piirtää mainoskuvia tai varastomies voi kirjoittaa firman blogia.
- Vuorovaikutus ja yhdessä tekemisen tavat paranevat
Ideakulttuurin avulla vuorovaikutus ja yhdessä tekemisen tavat paranevat. Keskinäisen pa- lautteenannon kulttuuri ja vuorovaikutus paranee, opitaan paremmin antamaan poikittain ja ristikkäin toimintaa kehittävää palautetta. Asiantuntija asiantuntijalle. Työntekijä pomolle. Pomo työntekijälle. Asiakas työntekijälle. Työntekijä asiakkaalle.
- Työilmapiiri paranee
Myös työntekijät viihtyvät paremmin luovuutta korostavassa ilmapiirissä. Ideakulttuurin myötä myös työilmapiiri paranee ja merkityksellisyyden tunne omassa työssä kasvaa. Lopputulemana ihmiset kokevat parempaa sitoutumista ja tyytyväisyyttä työyhteisöönsä.
- Sairauspoissaoloprosenttien pienentyminen
Melkeinpä poikkeuksetta ideoiva kulttuuri tuo usein myös muutoksia sairauspoissaoloprosentteihin. Pienentävästi.
- Sitoutuminen paranee innovatiivisissa yrityksissä
Tutkimusten mukaan 18% ideoita antavista ihmisistä tekee asian sen takia, koska heillä on halua parantaa organisaation menestystä, sekä vahva halu säästää organisaation rahaa. Kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin erityisen innovatiivisia yrityksiä, näissä yrityksissä työntekijän suositusindeksi oli vahvasti isompi kuin muiden verrokkiyritysten keskiarvot. Sama ilmiö tapahtuu myös kotimaassammekin.
- Vähemmän jälkikorjausta
Hämmentävän usein käytetään rahaa jälkikäteen korjaamiseen sen sijaan, että tehtäisiin asioita ensimmäisellä kerralla kunnolla. Korjaaminen on pääsääntöisesti kalliimpaa kuin alun pitäen asian tekeminen kunnolla.
”Kollega kertoi kuulleensa kerran, että vastaava mestari oli työmaalla tuhahtanut: Tossa taas tulee sitten yksi homekoulu. Kollega hölmistyneenä kysyi: Miten niin? ja sai vastaukseksi: No kun sinne jäi märkiä villoja väliin. Kun kollega oli tiedustellut, oliko asiasta mainittu kellekään, oli vastaava mestari sanonut, ettei ole, koska se ei kuulu hänen rooliinsa.”
- Yhteiskunnalliset hyödyt
Ideointi ja innovatiivisuus ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, niin yrityksissä kuin julkisissa organisaatioissa. Kokeilukulttuurin vahvistaminen on yksi hallituksenkin kärkihankkeista. Tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja niin yritysten, yhteiskunnan, kuin palveluiden kehittämiseen. Löydetään siis intoa innovoida isomminkin hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi!
Tuskin tässä kaikki, mutta itse asian hyödyllisyydestä on varmastikin vaikeaa olla eri mieltä. Joka tapauksessa ideakulttuurin hyödyt ovat suuret. Kun ideakulttuuria viedään käytäntöön kunnolla, lopputuloksena saadaan työyhteisöjä, joissa ihmiset on valjastettu ideoimaan
ja kehittämään. Lisäksi näitä ideoita viedään käytäntöön ja niiden edistymistä seurataan järjestelmällisesti. Löysitkö riittävän monta syytä tarttua tuumasta toiseen?
Maarika Maury on Kissconsulting Oyn toimitusjohtaja ja kirjoittanut innovatiivisuudesta ja innovatiivisen kulttuurin läpiviennistä kirjan ”Kuolleiden kalojen akvaario, happea ideakulttuurille” ja valmentaa erilaisissa organisaatioissa tuloksekkaista innoatiivisia kulttuureja.
Jos haluat virittäytyä teemaan lisää ja saada työkalupakin, miten hommaa kannattaa viedä eteenpäin osta kirja (fyysinen tai sähköinen, joka antaa eväät viedä ideoiva kulttuuri käytäntöön ja taklata kompastusiviä. Ota myös yhteyttä niin pohditaan, miten teemaa voi parhaiten soveltaa omaan organisaatioosi: maarika@kissconsulting.fi, 050-5900412
Linkki kirjakauppaan:
Comments are closed.