Työuupumusten määrä lisääntyy ja sitä kautta myös mielenterveyteen liittyvät teemat ovat viime aikoina nousseet esille. Sairaslomalla olevien, mutta myös työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien määrä on suuri. Keskusteluissa on noussut esiin kysymys, että voiko työuupumusta ylipäätään kutsua sairaudeksi? Jos näin ei sitä voida kutsua, niin masennusdiagnoosihan siitä sitten napsahtaa, vaikka oikeastaan kyse on joistain ihan muusta.
Voisimmeko me tehdä asialle jotain? Pitäisikö sen sijaan, että jäädään kauhistelemaan lukuja tehdä jotain.
Nostan esille kolme keskeistä syytä ja kolme keskeistä ratkaisua, joihin tarttumalla ja suuntaa muuttamalla saadaan sairaspoissaolojen tai uupumisdiagnoosien lukumäärät pienemmiksi, ja samalla myös tuloksellisuus nousemaan.
1.Yksinkertainen strategia
Jos yritetään saada aikaan kaikki yhtä aikaa, sen lisäksi, että kukaan ei sitä pirun strategiaa tunne, niin varmasti koko työyhteisöön iskee uupumus. Kun yritetään sinkoilla puolelta toiselle ja saavuttaa ja saada aikaan kaikki asiat yhtä aikaa, ei hommasta tule mitään. Väitöskirjaani liittyvän tutkimukseni mukaan isompia painopisteitä tai keskeisiä strategian kohtia yrityksissä on 26 ja kunnissa 37 kappaletta. Aika paljon. Kyllä, vähän parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta vieläkin olemme liian ahneita strategioiden painopisteiden lukumäärissä. Jos strategiasta saadaan yksinkertaisen kirkas ja innostava, sitä on helppo viedä eteenpäin ja siitä on helppo innostua. Tuloksellisuutta saadaan aikaan, kun saadaan ihmiset innostumaan ja kohdistamaan aikaansa oikeasti tuottaviin asioihin. Vähemmän tärkeät asiat voidaan jättää sivuun ja vähemmälle huomiolle. Tällä näyttäisi olevan selkeitä vaikutuksia sekä innostukseen, tuloksellisuuteen sekä uupumuksen vähentämiseen.
2. Hoppu on hanurista
Hoppu on hanurista ja nimenomaan hanurista se juuri onkin. Toimivan strategian lisäksi täytyy vielä tehdä muutakin. Pitää olla järkevät ja toimivat toimintatavat, sopiva määrä työtä ja selkeät yhteiset prosessit. Usein ajatellaan, että tässä onkin vain kyse vähentämisestä – kyllä se sitäkin on, mutta useimmiten järkeistämällä toimintaa voidaan saada kuitenkin enemmän aikaan ja nopeammin. Monesti kun yhdestä tuutista säästetään, toisesta valutetaan rahaa ulos ja se jos mikä, ei ole laisinkaan järkevää. Hyvä ajanhallinta on sekä tehostamista, nopeuttamista ja sujuvoittamista, mutta myös pysähtymistä, lepoa, oman ajan ottamista ja palautumista. Tässäkään ei hämmästely auta, vaan esimerkiksi asia asialta etenevä valmennuspolku.
3. Pelolla johtaminen on perseestä
Kolmantena kriittisenä asiana on pelolla johtamisen näkökulmat. Pelko jo itsessään saa aikaan kuormittuneisuutta, työstressiä ja työuupumista. Työyhteisössä saattaa olla pelkoa muistakin epäkohdista, on vuorovaikutushaasteita, suoranaista pelolla johtamista, kiusaamista, tai työmäärän liiallista kuormittavuutta. Jos työkuorman hallitsemattomuutta, ei pelon vuoksi uskalleta ottaa esille, estää se sen että asioita voitaisiin lähteä edes ratkaisemaan. Ihmisten ideat ovat keskeinen tapa sekä parantaa asoita mutta myös edistää innostusta. Ja innostus estää uupumusta. Muistetaan, että rohkeuttakin pitää johtaa. Itsestään tämäkään muutos ei tapahdu.
Varmastikaan lista ei ole täysin kattava, mutta kolmen kohdan logiikan sisällä on iso miljarditalkoiden suuruinenloikka. Samalla saavutetaan inhimilliset ja ihmisläheiset vaikutukset. Jokainen turha työuupumus on turha.
Maarika Maury on valmennusyritys Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja, jolla on intohimona parantaa työelämää. Hän tekee väitöskirjaa siitä, millainen strategia toimii parhaiten ja huomannut ahmimisen estävän hyvää toimintaa. Hän on kirjoittanut kirjoja, mm. Hoppu on hanurista ja Pelolla johtaminen on perseestä. Yhteystiedot maarika@kissconsulting.fi, 050-5900412.
Muista myös Pelolla Johtaminen on Perseestä teatteri, 13.3.2020 kello 19, Oulun Teatterissa.
Comments are closed.