Polvessani on arpi, vatsassani on arpi, mutta niin on sielussanikin. Työpaikkakiusaamisesta puhutaan julkisuudessa nykyään lähes päivittäin, mutta todellisuudessa työpaikkakiusattu jää hyvin usein. ja hyvin äkkiä yksin. Rinnalle ei löydy tukijoita, kun jokainen pelkää joutuvansa itse seuraavaksi kehään.
32 -vuotiseen työuraani on mahtunut yksi hyvin ikävä vaihe. Se kesti lähes kaksi vuotta. Tiedän millaista on lähteä töihin peläten, mitä tänään tapahtuu… iltaisin saatoin itkeä väsymystä ja kiukkua, palavereista jouduin lähtemään joskus kesken pois oksennuksenmaku suussa, kun silloinen ”kiusaajapomo” oli siirtänyt pelkällä ilmoituksella tehtäviäni toisaalle. Työyhteisössämme oli tuolloin hyvin poikkeuksellinen ajanjakso menossa muutenkin, yhteisöä johti tilapäinen johtaja, ja monet muutkin työntekijät saivat kokea, että heidän palveluksiaan ei enää talossa tarvita. Pahimmillaan kärsin niin kovasta stressistä, että lähimuistini oli olematon, ja niskani oli jännityksestä kiero.
Jostakusta edellinen kuvaus saattaa tuntua täysin kummalliselta painajaisunelta, toisesta taas hyvinkin todelliselta.. Välillä mietin näin jälkikäteen, että olinko tyhmä, kun aloin laittamaan hanttiin kiusaajalle ja päätin, että en alistu. Nyt jälkikäteen ajattelen, että se oli oikeastaan se ainoa tie selvitä.
Oma painajaiseni päättyi, kun työyhteisöömme tuli uusi esimies, joka omasi terveet arvot ja edellytti niitä kaikilta työyhteisön jäseniltä. Sairastunut työyhteisö sai ulkopuolista uutta näkemystä ja tukea mittavan kehittämishankkeen myötä. Hankkeen aikana työyhteisö ”synnytettiin” uudestaan, ja tämä tilapäinen esimies hakeutui muualle töihin.
Nyt kun tapahtuneesta on kulunut jo useampi vuosi, voin todeta, että sielussani on arpi, mutta siihen ei enää satu. Teille, jotka elätte omaa ”painajaistanne” työelämässä, haluan toivottaa voimia ja rohkeutta, mielivaltaan ei pidä koskaan alistua.
Kirjoittaja on HM, psykologian ja sosiaalipolitiikan opettaja Terttu Haataja
Tarina on kerrottu myös Kunnat kuntoon kirjassa. Hyvä ilmapiiri kuuluu kaikille, niin kunnissa kuin yrityksissä. Pelolla johtaminen on perseestä kirja ja teatteri on yksi työkalu tarttua asiaan. Hyvää johtamista ja ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä kannattaa vahvistaa niin arjessa kuin valmennusten avulla. Asia on tärkeä niin kustannusmielessä kuin inhimillisestä näkökulmasta. Yritys tai kunta, jossa on hyvä tehdä työtä menestyy varmasti paremmin kaikilla näkökulmilla.
Comments are closed.