Helsingin sanomat uutisoi tänään rakennusalan synkästä tammikuusta – työmailla oli poikkeuksellisen paljon kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Vaikka moni alan yrityksistä on tehnyt jo vuosia tiukkaa valistustyötä turvallisuudesta, niin käytännössä vielä esiintyy paljon huolimattomuutta ja piittaamattomuutta.
Tarina takapihaltani. Naapuritalossani tehtiin julkisivuremonttia. Rakennusmiehet keikkuivat kuusikerroksisen talon rakennustelineillä ilman kypärää. Koiran pissatuslenkillä näin, kun rautapalkki putosi viidennestä kerroksesta neljännessä kerroksessa olevan työmiehen päähän ja tästä vielä kolisten maahan. Pahimmilta seurauksilta vältyttiin. Raksamies sai ison vekin päähänsä ja hänet kiikutettiin tikattavaksi, mutta tuli omin jaloin alas. Pahinta oli, että myös iltapäivällä, samat miehet jatkoivat kypärätöntä toimintaa, eivätkä reagoineet läheltäpititilanteeseen lainkaan.
Miesten paidoissa komeili edustamansa firman nimi, joten minä reippaana turvallisuusasioiden ajajana katsoin nettisivuilta, millaisesta firmasta oli kyse. Etusivuilla komeilivat hienot laatu- ja turvallisuusperiaatteet. Laitoin viestiä yrityksen toimitusjohtajalle tilanteesta. En saanut edes vastausta. Olisin odottanut esimerkiksi vastausta, ”kiitos kun ilmoitit, tarkistan heti mitä on tapahtunut ja puutun heti asiaan.” Ei puuttunut, koska seuraavillakin viikoilla jatkui sama meininki.
Suosittelen kaikille tiukkaa turvallisuusjärjestelmää ja selkeitä pelisääntöjä turvallisuus-käytännöistä. Säännöt eivät kuitenkaan auta, jos pelisääntöjä ei noudateta. Tarvitaan sitkeää ja jämäkkää johtamista, jotta sanoma menee todella perille ja tekoihin asti. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi huolimattomuus on myös erittäin kallista.
Tässä selvittiin säikähdyksellä, mutta aina näin ei käy.
Maarika Maury
Kirjoittaja on Kissconsulting toimitusjohtaja, LVI naisten puheenjohtaja ja entinen alan toimija, joka uskoo selkeän viestin ja jämäkän johtamisen merkitykseen. Turvallisuusasioissakin.
Comments are closed.