Toimivalla palautekulttuurilla motivaatio kattoon!
Useimpien suomalaisten yritysten elämä on palauteköyhää. Palautetta saadaan ja annetaan varsin niukasti. Hyvää ei ole kulttuurissamme tapana suitsuttaa, eikä toisten asioihin ei ole tapana puutua. Korjaavaa palautetta panttaamme, koska haluamme olla toisille ystävällisiä. Emme anna palautetta, jotta emme loukkaisi toista. Emme anna palautetta, koska ajattelemme, että se ei kuulu rooliimme – hoidamme oman hommamme.
Palautteen anto on vaikeaa, joten panttaamme sitä viimeiseen asti. Kun lopulta saamme asiamme sanotuksi, olemme kriittistä palautetta antaessamme joskus liiankin perusteellisia. Usein kehon kieli on todellisuudessa viestinyt tuntemuksiamme jo pitkään. Kehon kielen kautta tulkittu palaute ja varsinkin puhutun palautteen saaminen nostaa meissä monessa suuria tunteita. Sanomme, että haluamme palautetta työstämme. Kun sanomme näin, pitää meidän myös olla aidosti vastaanottavaisia palautteelle eikä loukkaantua jos palaute ei miellytä.
Palaute-sanalla on jo lähtökohtaisesti ikävä kaiku; palaute kuulostaa moitteelta. Kaiken kukkuraksi palautesanastosta puuttuu kokonaan verbi “pyytää”. Kuinka usein oikeasti käymme pyytämässä palautetta? Terveen palautekulttuurin tulisi perustua sille ajatukselle, että omasta toiminnasta voi ja pitää pyytää palautetta eikä siihen, että satunnaisesti saa haukut tai kulmakarvan kohotuksia. Koska sinulta on viimeksi pyydetty palautetta? Kuinkakohan innokkaita olisimmekaan antamaan sitä, jos meillä olisi siihen lupa, oikeus ja velvollisuus – ja jos mielipidettämme aidosti arvostettaisiin. Kuinka paljon helpompaa olisikaan antaa palautetta jos sitä aidosti halutaan ja pyydetään.
Palautekulttuuri on ehdoton peruskivi, jos halutaan nostaa aloitteellisuuden ja ideoiden määrää. Suurin osa ideoinnista tyssää huonosti toimivaan tai olemattomaan palautekulttuuriin. Palautetta ei yrityksissä osata antaa tai sitä annetaan väärin. Palautetta ei osata ottaa vastaan ja traumaattisen kaaren jälkeen kaikki ovat hiljaa mielessään loukkaantuneita.
Jos joku uskaltautuu kommentoimaan jotakin asiaa, kaivautuvat palautteensaajat taisteluasemiin ja puolustautuvat kaikin voimin. Selitysten lisäksi palautekulttuuria sairastuttavat hailakat toteamukset siitä, että näin on aina tehty ja näin tehdään jatkossakin. Positiivista palautetta taas vaivaa ilmaisun köyhyys “no ei tämä nyt huonoimmasta päästä ole”.
Palautteen avulla saadaan muutoksia aikaan. Positiivisessa palautekultuurissa on hyvä työskennellä. Positiivisen palautekultuurin avulla saadaan asioita kehitettyä ja tulosta aikaan. Välittömän ja konkreettisen positiivisen palautteen saaminen nostaa motivaatiomme ihan uudelle tasolle. Kokeilkaa vaikka!
Palautteen antamisen ja pyytämisen Top 5
1. Halua ja pyydä palautetta.
2. Sovi palautteen antamisen pelisäännöt
3. Palaute ei halua loukata, eikä sivaltaa. Se haluaa kehittää ja parantaa.
4. Kehu ja kannusta myös ilman kehittävää palautetta.
5. Kun on korjattavaa, sano se selkeästi äläkä verhoa sitä pumpuliin.
Maarika Maury ja Tuomo Meretniemi
Kirjoittajat uskovat suoran, selkeän ja avoimen palautteen voimaan ja harjoittelevat sitä itsekin hyvin tuloksin päivittän. Kissconsulting auttaa yrityksiä toimivan palautekulttuurin luomisessa.
