Kun olin nuori ja vietin poissaolopäivää koulusta, äitini tapasi sanoa että, kun olin jo riittävän vetreä lähteäkseni ulos ystäviä tapaamaan on riittävän vetreä kouluunkin. Homman nimi on se, että kun olet kipeä ja pois koulusta, joku näkee sinut ja juoruaa kouluun, ei kunnian kukko laula.
Nykyään joissain työpaikossa on vallalla jonkinlainen lintsauskulttuuri ja monet lintsailevat säännöllisesti. Tänä päivänä ei ole ainoastaan riski jäädä kiinni, kun joku näkee kadulla, vaan siksi, että sometetaan iloisesti eikä näissä kuvissa näytetä yhtään kipeältä. Voi olla, että pomo ei näe. Tai ehkä näkeekin. Todennäköisesti työkaverit tai joku huomaa kuitenkin. Se tuo pahaa verta tai vahvistaa lintsaamisen kulttuuria: kun kerran muut, niin kyllä minäkin. Lintsaamisen kulttuuri leviää kuin tarttuva tauti.
Jos on flunssa, ei voi yhtä aikaa olla iloisia kuvia viilettämässä shoppailu tai ratsastus- tai etelän reissulla tai ihan vain poikien tai tyttöjen kanssa saunaillassa. Jos on hermolomalla, asia voi olla toinen. Silloinkin kovin railakkaat kuvat voivat saada kateuden puuskat ilmoille ja masennusepidemian tarttumaan kollegoihin.
Puhutaan pelolla johtamisesta ja huonosta ilmapiiristä. Lintsaaminen on silti aina asiatonta oli pomo millainen tahansa. Jos flunssa meni ohi ennen sairasloman päättymistä, voi ilmoittautua töihin. Jos ääni estää puhumisen, voi tehdä paperitöitä. Ja jos selän niksahdus estää fyysisen nostamisen, voi tehdä ajatustyötä. Jos tarvitsee hermolepopäivän, siitä kannattaa puhua pomolle.
On niitäkin tapauksia, missä sitten kaikki tietää että joku on tahattoman paljon pois, mutta kukaan ei sanoa asiaa ääneen. Työntekijä ei narauta kaveriaan mutta silti kärvistelee joutuessaan tekemään tuplatyöt. Pomo ei sano mitään, ettei saa vakoilijan mainetta, mutta homma jatkuu silti arjessa. Tilanteissa, jossa esimies tietää, että työntekijä lintsaa mutta ei silti saa sanottua asiasta mitään, niin kyllä silti asia puhumattomanakin kalvaa välissä.
Jos joku asia on julkista, se on julkista. Mitään sellaistahan ei koskaan pitäisi julkistaa, jota ei haluaisi toisten näkevän. Tai oikeastaan, että mitään sellaista ei pitäisi tehdä, jonka ei toivoisi muiden tietävän.
Lintsaus voi osua omaan nilkkaan. Kuinka ollakaan, että hän jonka tajutaan lintsaavan tulee lomautettua tuotannollisista syistä, sen sijaan, että asia selvitettäisiin nokakkain.
Maarika Maury on Kissconsultingin toimitusjohtaja, joka uskoo inspiroiviin työyhteisöihin, ja johtamiseen mutta myös työntekijän vastuuseen työn tuloksesta ja siihen satasella satsaamisesta. Tilastollisesti monessa yrityksessä ja orgnisaatiossa sairaspoissaolot ovat keskiarvoltaan sellaisia, jotka ylittävät normaalin sairastavuuden. Pitäisikö sille tehdä jotain? maarika@kissconsulting.testisivu.com , 050-5900412
