Joskus haaveilen muuttavani vaikka Havaijille: siellä ihmiset tuntuvat olevan onnellisia, yhteisöllisiä ja vieraanvaraisia. Lisäksi siellä on kaunista. Aidan toisella puolella on ruoho aina vihreämpää. Mutta sitten kuulin Muoniosta. Kuulin, että on tutkittu, että Muoniossa asuu onnellisia ihmisiä. Lähdin katsomaan, kuuntelemaan ja ihastelemaan. Mikä voisi selittää onnellisuuspiikkiä?
Muoniossa ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja avoimia. Kohteliaisuus tuntuu olevan sisäsyntyistä. Toisia ihmisiä arvostetaan ja kunnioitetaan. Ihmisiin luotetaan. Siitä huolimatta, että väestöpohja on monimuotoista, ei rasismi näy.
Auttaminenkin on normaalia. Muoniolaiset, jos ketkä tietävät, mitä naapuriapu tarkoittaa – vieras läheltä tai kaukaa saa siitä osansa. Mutkattomat naapurisuhteet ovat tukiverkon ydintä, ja uudenkin asukkaan on helppo rakentaa elämäänsä uuteen ympäristöön. Painavaa kassia raahatessaan ohi ajavasta autosta ystävällisen huikkauksen: tarvitsetko kyydin? Muonio vetää aina pisimmän korren Lapissa – usein jopa maan laajuisesti – kun Nälkäpäivä- tai veteraanikeräys pyöräytetään käyntiin. Ilman mitään isoa numeroa ihmiset tiputtavat lippaisiin rahaa. Jos maailmalla sattuu jotakin, niin lompakko auki odotetaan, että milloin keräys alkaa.
Onnellisuutta voi myös oppia. Positiiviset ihmiset kasvattavat positiivisia lapsia. Asioita katsotaan mieluummin myönteisestä vinkkelistä kuin tuijotetaan ikäviä puolia. Aina ei tarvitsisi murehtia niin kauheasti, vaan voisi iloita siitä mikä on hyvin.
Luonto ja elämisympäristö vaikuttavat varmasti kokemukseen itsestä, omasta onnellisuudesta ja mielentilasta. Jos takapihalta aukeaa jumalainen näkymä Lapin luontoon, ja horisontissa siintävät tunturit, niin kuinka pahalla tuulella voi olla? Luonto on läsnä arjessa ja juhlassa. Luontoa ymmärretään ja kunnioitetaan, siitä haetaan lohtua ja se osataan myös jakaa. Luonto näyttää moninaiset kasvonsa; kaamoksen siniset hämärät, kevään valtaava valon, punertavat taivaanrannat, loistelias ruska. Monille luonto on työ, harrastus ja elämäntapa, ja sehän yhdistää myös kuntalaisia. Silloin kun sitä uhataan, kaikki vetävät yhtä köyttä. Vuosi taittuu tasaiseen tahtiinsa, kaamos tulee ja menee, tasainen rytmi jäsentää muoniolaisuutta. Täällä ei tarvitse hötkyllä.
Täällä uskotaan Jumalaan. Kristillisen moraalin parhaat puolet tuntuvat juurtuneen Muonioon: auttaminen, anteeksi pyytäminen, elämänmyönteisyys, ihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen. Osa muoniolaisuutta rakentuu perinteiden kunnioittamiseen. Vuodella on oma tasainen rytmi ja tapahtumat, tämä luo turvallisuutta.
Entä sitten talous ja työllisyys. Täällä ollaan ahkeria ja työteliäitä. Muoniossa on opittu elämään ”suu säkkiä myöten” ja säästämään pahan päivän varalle. Ollaan opittu olemaan luovia ja kekseliäitä. Omavaraisuustalouskin kukoistaa; kalastus, sienestys, perunapellot, hillat, muut marjat ja kasvimaat. Matkailu työllistää ja moderni tekniikka, digitaalisuus ja kylmäosaaminen sopii Muonioon. Myös etätyöpaikkana Muonio on parhaimmillaan.
Tyytyväisyyttä lisää hyvät lähipalvelut. Tarvittavat palvelut löytyvät läheltä – aina Alkosta apteekkiin. Lääkäriinkin pääsee helposti, ja kirjatoukkia ja muutoin sanannälkäisiä palvelee mainio kirjasto. Hurjan hyviä ravintoloita. Ystäväni kertoi maailman parhaan palvelun urheilukaupasta. Kaksi tasokasta ruokakauppaa takaavat, että on mistä valita. Nuorille on lukio ja ammattikoulu, ja harrastusmahdollisuuksia on runsaasti: talviurheilusta, pitkistä latuverkostoista kuntosaliin, kansalaisopistoon, naisvoimistelijoihin ja lukuisiin muihin harrastusryhmiin. Aktiivista vapaaehtoisväkeäkin löytyy nuorten pariin ja oikeille poluille ohjaamaan. Yhdistystoiminta on aktiivista ja vireää. Palvelut pelaavat asiakkaan ja toimijan näkökulmasta nopeasti ja hyvin. Apua saa tarvittaessa heti. Asioihin puututaan nopeasti, ja yhteistyö eri viranomaisten välillä vaikuttaa sujuvalta. Informaatio kulkee hyvin, ja neuvoa ja apua uskalletaan kysyä toisilta.
Hyvältä kuulostaa ja hyvältä tuntuu. Onnellisuutta, yhteisöllisyyttä ja kauneutta. Mitä muuta ihminen tarvitsee. Tänne voisi vaikka muuttaa. Voisin ryhtyä etätyöläiseksi ja katsella tunturia keittiön ikkunasta.
Maarika Maury
Kirjoittaja on Kissconsulting toimitusjohtaja, joka kävi tutustumassa tuntureiden kauneuteen Pallaksella sekä onnellisuuteen Muoniossa. Taustamateriaalina sosiaalijohtaja Päivi Salmisen analyysi onnellisuudesta Muoniossa, Lapin yliopistossa tehdyn hyvinvointitutkimuksen antia sekä keskusteluja niin kunnanjohdon, paikallisten ihmisten, kuin myös paikkakunnalla etätöitä tehneiden ja vierailijoiden kanssa.
Comments are closed.