Otin asiakseni lukea uuden hallitusohjelman, jonka pitäisi olla se tärkeä strategia ja suunnanantaja Suomelle ja monille toimijoille. Uuvahdin ennen kuin ehdin edes kunnolla aloittaa siitäkin huolimatta, että olen kiimaisen kiinnostunut strategioista.
Sitkeästi kahlasin lukulasien ja alleviivauskynän kanssa pumaskaa. 198 sivua ja vähintään 30 0017 sanaa. Liitteet lisäävät tietomäärää. Erilaisten painopisteiden laskentaoperaatiossa menin niin monta kertaa sekaisin, että jätetään luku mainitsematta. Silmälasien lisäksi tarvittaisiin suurennuslasi, jotta kaikki yksityiskohdat voisi ymmärtää. Edellisessä hallitusohjelmassa sentään yritettiin päästä kohti kiteytystä, ja sivumääräkin oli puolet pienempi. Oikea suunta olisi ollut tiivistää ja kirkastaa viestiä vielä entisestään.
Miksi sivuja ja alakohtia on loputtoman paljon tässä ja valitettavan usein muissakin strategioissa? Tähän löytyy kaksi vastausta. Ensimmäinen syy on isoon määrän painopisteitä ja tavoitteita on yksinkertaisesti se, että halutaan saada paljon aikaan. Halutaan olla kunnianhimoisia ja saavuttaa paljon. Valitettavasti tutkimustulokset tuovat esille, että sen määrää lisäämäällä sen sijaan saavutetaan paljon vähemmän kun ne, jotka uskaltavat enemmän valita.
Toinen syy painopisteiden paljoudelle on myös haluajien iso määrä, mille taas tuntuu, että suurempi itsetarkoitus on saada oma asia ohjelmaan kuin saada yhteisiä isoja asioita aikaan. Vaikka oman lauseen lukeminen hallitusohjelmassa voi aiheuttaa hurrauksia, ei se tarkoita vielä oikeita muutoksia.
Tutkimustulokset nimittäin paljastavat, että vahva osallistava ote tuo entistä enemmän painopisteitä ja mitä enemmän on tehtävää, sitä vähemmän tulee tehdyksi. Mitä enemmän painopisteitä, sitä vaikeampaa on niiden läpivienti. Mitä enemmän sanoja sen enemmän tärkeät asiat sekoittuvat vähemmän tärkeisiin.
Muutosvoima toiveidentynnyreiden strategioissa hajoaa tehtävien paljouteen ja sekavuuteen. Se on kuin yrittäisi syödä liikaa ja liian nopeasti. Tästä ei tule muutakuin paha olo ja pahimmassa tapauksessa oksennus. Tämän takia toiveidentynnyristrategiat eivät yksinkertaisesti toimi, oli sitten kyse yrityksestä, kunnasta tai Suomesta.
Hyvin konkreettiset asiat, kuten veroprosentti tai rakennusprojekti, voidaan saada muutettua myös vähän laajemmasta strategiasta. Sen sijaan laajempiin muutoksiin tarvitaan mukaan laajempia tahoja ja monia toimijoita. Näiden toteuttamiseen tarvittava muutosvoima hajautuu. Liian höttöisistä ja vaikeista strategioista nimittäin pystyy niin kovin helposti tekemään yksilöllisiä tulkintoja omien mieltymyksien mukaan.
Tyly fakta on myös se, että jos toiveita on kovin paljon ei myöskään raha eikä aika riitä niiden toteuttamiseen. Kun halutaan saada isoja muutoksia, tarvitaan silmissä vilisevien yksityskohtien sijasta toiminnan keskittämistä vain vähempään määrään strategisia asioita ja nivoa sitten yksityiskohdat näihin. Se ei edistä asiaa, jos tärkeitä painopisteitä muistellessa pitää jatkuvasti kaivella esille lukulaseja ja paperinivaskaa.
Myöskään jatkuvat passiivimuodot eivät edistä asioita. Joku oli viitsinyt Twitterissä laskea niiden määrän hallitusohjelmassa esimerkin omaisesti passiviimuodot- “selvitetään” (x 130), “vahvistetaan” (x124), “edistetään” (x120) , “kehitetään” (x107), “parannetaan” (x70), “varmistetaan” (x72), “toteutetaan” (x68), “tuetaan” (x58) ja “otetaan (x56)” lisätään, tuetaan otetaan huomioon, jatketaan, arvioidaan, laaditaan, selvitetään ja niin edespäi. Niin kuka ja miten ihan oikeasti. Tässä, jos missä sitten taas tarvittaisiin konkretiaa.
Jotta strategia saataisiin toimimaan hallitusohjelmassa kannattaisi tehdä selkeä strategisten asioiden ja ydinasioiden kirkastus, jonka avulla olisi helppo löytää yhteinen näkemys isoista asioista. Saman voi soveltaa niin yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Pelkät asiat eivät myöskään riitä vaan on mietittävä miten halutut asiat saadaan muutettua. Yksityiskohtia ja konkretiaa tietysti tarvitaan mutta selkeään kokonaiskuvaan nivottuna ne vasta tulevat todeksi.
Vähemmän on siis enemmän.
Maarika Maury. Kirjoittaja on yksinkertaisiin asioihin uskova toimitusjohtaja, joka toteuttaa kulttuurimuutoksia työkseen. www.kissconsulting.fi 050-5900412, maarika@kissconsulting.fi.
