Kuinka luodaan kukoistava ideakulttuuri
Hyvät ideat ja uudet kehitysehdotukset tuppaavat jäämään puolitiehen – jos pääsevät edes sinne asti. Syyt ovat joka paikassa erilaisia. Toisaalta suomalaiset ovat kuuluisia innovointi kyvystään: olemme ns. insinöörikansaa, joka pohtii parannusehdotuksia ja kykenee niitä tuottamaan. Usein työskentely on kuitenkin hyvin yksiköllistä tai pienen ryhmän etuoikeutta.
Usein ihmiset työpaikoilla eivät kerta kaikkiaan edes mieti, miten asioita voisi tehdä paremmin. Ei ainakaan omia asioitaan. Toisten virheet kyllä useimmiten huomataan ja niistä ollaan salaa harmissaan tai jupistaan korkeintaan selän takana. Jos jokin asia ei kohdistu tiettyyn henkilöön, mutta itse asian voisi hoitaa paremminkin, voidaan yleistasolla arvostella käytäntöjä ja ihmetellä ääneenkin kahvitunnilla, että “on tämä hullua”. Parhaimmassa tapauksessa asioista keskustellaan kokouksissa ja kirjataan pöytäkirjoihin, että ”tosiaan jotain olisi aika tehdä”. Asia säilyy kirjoissa ja kansissa pitkään ja keskustelua käydään vuosia. Sitten, kun kukaan ei enää jaksa asiasta avata suutaan eikä varsinkaan kuunnella legendaksi muodostunutta aihetta uudelleen, se vaietaan kuoliaaksi.
Joissain yrityksissä käytetään aloitelaatikoita, joihin houkutellaan pudottamaan palautetta: parhaat palkitaan. Alkuinnostuksessa laatikot ovat saattaneet kerätäkin nipun ideoita, mutta usein käy niin, että laatikosta tulee vain parin innokkaan kantapaikka tai vielä huonommin – laatikon uumenissa pölyttyy vanhuuteen kuolleita ideoita, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Hyvin harvoin kysytään myöskään parannusehdotuksia suoraan asiakkaalta. Asiakastyytyväisyyttä kyllä mitataan lomakkeilla, mutta ollaanko valppaina tekemään asiakkaiden ehdotuksista totta? Keskustelua ja vuorovaikutteisuutta ei useinkaan pääse syntymään.
Yrityksen työntekijöissä ja asiakkaissa on kuitenkin valtavia määriä potentiaalisia ideoita, jotka voisivat mullistaa yrityksen kulttuurin ja tulevaisuuden. Usein pienetkin ideat ovat nopeasti toteutettavissa ja voivat merkitä paljon esimerkiksi palvelun sujuvuudessa. Miten nämä ideat ravisteltaisiin esiin?
Miksi ideakulttuuria tarvitaan? Ideakulttuurilla on taloudellista merkitystä tulokseen. Ideoinnilla voidaan löytää kustannustehokkaampia toimintatapoja, parantaa asiakaspalvelua ja löytää lisää asiakkaita. Kun ihmiset osallistuvat organisaation toimintaan oikeasti, tuo se työhön lisää mielekkyyttä ja merkityksiä. Innovoivaa kulttuuria voidaan myös hyödyntää strategian läpiviennissä.
Hyvien ideoiden Top 10 vinkkiä
1. Päätä aloittaa ideakulttuurin luominen.
2. Markkinoi ideakulttuurin merkitys vahvasti koko organisaatiolle
3. Luo systematiikka miten ideat kerärään ja miten ne käsitellään.
4. Mittaa ideataajuutta, niin tiedät mihin keskittyä.
5. Kannusta, innosta, vaadi, opasta, jankuta.
6. Hyväksy myös toteuttamiskelvottomat ideat.
7. Ideoi ryhmässä, se on aluksi helpompaa.
8. Palkitse hienoimmat, villeimmät, yksinkertaisimmat jne. ideat julkisesti.
9. Uskalla kokeilla ja testata hurjiakin ideoita.
10. Älä lannistu, äläkä pelkää epäonnistumista.
Maarika Maury
Kirjoittaja on Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja auttaa yrityksiä strategiakirkastuksissa ja ideakulttuurin luomisessa. Hän uskoo yksinkertaisten asioiden voimaan, faktoilla johtamiseen, palautteen voimaan ja siihen, että ihan jokainen on luova ja idearikas, kun vaan luovuus saadaan vapautettua ja halu kehittämiseen synnytettyä.
Comments are closed.