Muutamia huomioita, jota olen huomannut niin yritysten kuin julkisten toimijoiden kehittämisessä, jossa asioita tehdään hullunkurisessa järjestyksessä. Esimerkkejä:
Esimerkki 1. Nettisivuprojekti lähtee käyntiin. Brändikirja teetetään vasta nettisivujen uudistuksen jälkeen. Miksi näin päin? Miksi ei ensin brändikirja ja vasta sen jälkeen nettisivut?
Esimerkki 2. Tekoälyllä tehty yritysvideo päätetään tilata, vaikka nettisivut ja brändikuvaus ovat vielä luonnosvaiheessa – ja sitten tekoäly poimii videon sisällön keskeneräisiltä sivuilta. Lopputulos? Ei mitään uuden brändinmukaista, mutta ainakin rahaa ja aikaa palaa!
Esimerkki 3. Kehitys- ja tavoitekeskustelut halutaan ehdottomasti tehdä ennen strategian lanseerausta, koska se sattuu olemaan kirjattu vuosikelloon. Mutta sittenhän pitäisi tehdä uudet kehitys ja tavoitekeskustelut uuden strategian mukaan ja tämä on päällekäistä toimintaa. Päätetään sitten, että ei tehdä sitä kakkoskierrosta ja kukaan ei noudata strategiaa.
Esimerkki 4. Tehdään ensin vuosibudjetti ja sitten vasta strategia, ja sitten kun pitäisi viedä strategiaa käytäntöön todetaan, että sille ei ole varattu budjetista raha.
Tässä muutama esimerkki siitä, miten asioita saatetaan tehdä hassusti ja väärässä järjestyksessä. Vaikuttavuus paranee puhumattakaan säästöistä, kun maltetaan tehdä asioita järkijärjestyksessä.
Oletko sinä koskaan huomannut jotain vastaavaa? Kerro esimerkkejä. Näistä hullukurisuuksista eroon pääsemällä saadaan paljon vaikuttavuutta.
Maarika Maury: Kirjoittaja on Kissconsulting toimitusjohtaja, strategia-, brändi- ja muutosvalmentaja ja strategialoikkametodin kehittäjä.
PS. Kirjoitan myös kirjaa strategisesta muutoskyvystä. Jos sinulla on joko hassuja tarinoita tai loisto-onnistumisia, niin mielelläni juttelisin kanssasi. Autamme myös vaikuttavassa strategia ja muutostyössä. p. 050-5900412, maarika@kissconsulting.fi
Comments are closed.