Hyvinvointialueita pysytetään kiivaalla tahdilla. Soteuudistus toteutuu konkreettisesti vuoden 2023 alusta, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Muutos on iso ja koskee noin yli 170.000 työtekijää sekä kaikkia suomalaisia.
Omistajuuden muutokseen liittyy paljon työtä ja tehtävää niin erilaisten hallinnollisten ja rakenteellisten asioiden yhdistämisessä, mutta myös kulttuurimuutoksen edistämisessä. Pelkästään HR- ja palkkajärjestelmien yhdistäminen ei tapahdu vain sormia napsauttamalla. Asian mutkikkuudesta huolimatta tarvitaan yksinkertainen ja selkeä suunnitelma, mitä tehdään, miksi ja millä vaiheistuksella siirto tapahtuu. Korostus sanalla yksinkertainen.
Takaraivossani sykkii kuitenkin huoli siitä, että pystytäänkö nyt rakenteiden muutosten ohella viemään oikealla ja tehokkaalla tavalla eteenpäin myös sitä tarvittavaa kulttuurimuutosta. Jos muutostyö tehdään hutiloiden tai väärillä konsteilla, saattaa se tulla yllättäen kalliiksi tai muutos ei paranna laatua siten, kun on toivottu.
Muistellaanpa vielä, miksi muutosta ylipäätään ollaan tekemässä: tavoitteena olisi saada kustannustehokkuutta kasvavien kulujen äärellä, mutta yhtä aikaa parantamaan palvelua ja hoidon sujuvuutta ja laatua. Nämä kaikki tavoitteet tulisi toteuttaa, riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella ollaan.
Suuri määrä ihmisiä on saatava mukaan kehittämään ja työstämään toimintaa sujuvaksi kokonaisuudeksi. Ihmiset kannattaa ottaa mukaan ajattelemaan, miten toiminta saadaan sujuvammaksi ja myös asiakkaalle toimivammaksi. Asiakkailtakin kannattaa kysyä. On saatava ideoita ja muutoksen pitää juurtua myös ajattelutapoihin ja jokapäiväisiin toimintoihin. Nämä muutokset pitää mennä selkäytimeen asti. Ne pitää olla mukana keskusteluissa, pienissä toimenpiteissä sekä isommissa projekteissa.
Paljon asian eteen jo toimia tehdäänkin, mutta välttämättä ehkä ei tehokkaan kulttuurimuutoksen tavoin. Rakenteita ja faktoja miettiessä saattaa helposti unohtua juuri se itse toiminnan kehittäminen järkevällä ja yhteisiä kustannuksia säästävällä tavalla.
Siirtoon on aikaa reilu vuosi, mitä tapahtuu sitä ennen? Kehitystyötä olisi hyvä tehdä jo nyt, mutta miten homma hoidetaan tehokkaasti? Silloin kuin aikaisemmin sotemuutos oli tapetilla kuntakentältä tuli palautetta, että kunnissa ei odotteluvaiheessa satsattu vahvasti muutostyöhön, koska ajateltiin, että kohtahan nämä siirtyvät sitten maakuntiin. Ja maakunnissa tuli vastaus, että vaikka muutoksia suunniteltiin, sanottiin, että oli vaikeaa toimia, kun ei ollut vielä omistajuutta. Käykö nyt samalla tavalla hyvinvointialueiden ja kuntien välillä? Joka tapauksessa tämä tuleva siirtymäjakso kaikille osapuolille äärimmäisen tärkeä ajanjakso.
Suosittelen vahvasti, että nyt jokainen luo valmistautumisvaiheessa pohjaa siirrolle kehittämällä nykytoimintaa sujuvammaksi ja luoda muutosvalmiuksia ja yhteistyötaitoja. On osallistettava ihmisiä ajattelemaan ja kehittämään- jo nyt. Asiakaslähtöinen ajattelu vaatii paljon työtä.
Jo nyt on nyt pyrittävä yksinkertaistamaan ja sujuvoittamaan mahdollisimman paljon toimintaa, jota yhdistyessä voitaisiin näin edelleen yksinkertaistaa yhteisillä pelisäännöillä. Käytännössä saatetaan juuttua tilanteeseen, jossa yhdistetään monta mutkikasta systeemiä yhteen. Siksi vahva suositus on sujuvoittaa kutakin toimintaa jo ennen yhdistymistä. Kaksi helppoa on taatusti helpommin yhdettävissä kuin kaksi mutkikasta.
Tiivistettynä:
- Käytännön muutosten lisäksi tarvitaan kykyä kulttuurimuutokseen.
- Toimintaan tarvitaan selkeä ja yksinkertainen strategia. Strategian pitää olla sellainen, jonka iso määrä ihmisiä muistaa ja että sitä on helppo toteuttaa ja sillä on edes teoreettisia mahdollisuuksia olla vaikuttava.
- Kulttuurimuutosta on vietävä läpi systemaattisesti. Tarvitaan koulutusta, joka ei vaan anna tietoa muutosjohtamisesta, vaan että sen avulla oikeasti voidaan viedä muutosta läpi.
- Projektimallit on yksinkertaistettava. Sotepuolella vilisee tällä hetkellä järkyttävä määrä erilaisia hankkeita. Nämä hankkeet ja projektit on tuotava samalle pöydälle ja ne on osattava jäsentää selkeiksi kokonaisuuksiksi. Poistetaan rönsyt ja turhat hankkeet ja pidetään edistettävät, joita sitten viedään napakasti maaliin.
- Luodaan asenteita muutoksille ja oikeanlaisella muutoskyvyllä päästään irti vanhasta. On hyvä olla utelias uusia käytäntöjä kohtaan ja etsiä myös koko ajan parempia.
- Hyödynnetään rajojen yli tehtävää muutostyötä ja tehdään kaikki, joka jo nyt voidaan tehdä.
Yksi tärkeimmistä osista muutoksesta tapahtuu seuraavan vuoden aikana, tai sitten ei.
Maarika Maury
Maarika Maury on Kissconsultingin toimitusjohtaja ja valmentaja. Hän on kirjoittanut kollegojen kanssa kirjan Lusikka sotesopassa – reseptejä kulttuurimuutokseen Kiss Publishing, Maury, Valkamo, Tuomila 2019).
Lusikka sotesopassa – reseptejä kulttuurimuutokseen -kirjassa kuvataan tutkimukseen pohjautuvaa mallia, miten selkeät ja toimivat kulttuurimuutokset viedään läpi ja mitkä voivat tuoda mutkia matkaan sote-näkökulmasta katsoen. Samaa reseptiikkaa voidaan hyödyntää kullakin hyvinvointialueella ja ties vaikka yhtenäisesti koko Suomen läpi.
