Usein ihmiset, jotka tekevät huonosti töitä, uskovat olevansa täydellisiä. Ne taas, jotka ovat hyviä ja menestyviä, ovat nöyriä, haluavat kehittyä ja siten aina tulevatkin paremmiksi. Menestyvät kaipaavat kehitystä, janoavat tietoa ja haluavat jatkuvasti kehittyä.
Pitäisikö tätä dilemmaa lähestyä motivaatiosta käsin? Ovatko ne, jotka tekevät työnsä hyvin, motivoituneempia? Vai onko heidän itsereflektionsa jotenkin parempi, näkevätkö he, missä kohtaa on kehittämistä? Jos istuu päätteellä laput silmillä ja kettuuntuneena, on helppo alkaa kuvitella, että jos jossain on jotain vikaa, se on varmasti jossakin muussa kuin itsessä.
Jos työpäivä ei suju odotetulla tavalla, lappusilmä hermostuu. Vika on milloin missäkin.
Totutut kuviot menevät rikki, jos työ ei suju, niin kuin on olettanut. Varmaan vika on työkoneessa, ilmastoinnissa, tai valoa on liian vähän. Työkalut ovat huonoja ja työkaverit häiritsevät. Asiakkaatkin ottavat yhteyttä ihan vääriin aikoihin. Pitäisivät kiinni sovituista tapaamisajoista. En varmana vastaa puhelimeen, kun ei ole enää työaika. Tällaisia ajatuksia pyörii lappusilmän päässä.
Laput silmillä –tyyppi menee aamulla töihin, ja iltapäivällä alkaa odottaa, milloin se työpäivä loppuu. Päivän tunnit on siis suoritettu. Laput silmillä –työntekijä käy töissä usein sen vuoksi, koska on pakko. Työn teko ei ole kovinkaan mielekästä, vaan se on lähinnä suoritus. Ja usein asiat tehdään niin, että mennään sieltä, mistä on helpointa kulkea. Kunhan vaan asiat tulee tehtyä, tai edes sinnepäin ja palkka juoksee, se riittää. Lappusilmä saattaa kuitenkin salaa kadehtia työkaveriaan, jolta näyttää kaikki sujuvan helposti, vaivattomasti ja nopeasti. Hän ajattelee niin, ettei hänestä sen kummempaa tule, ja ei usko, että asiat voisivat parantua. Hän on tyytyväinen itseensä ja on sitä mieltä, että tekee parhaansa.
Lappusilmä on tehnyt asiat aina samalla tavalla ja hänen mielestään se on ainoa ja oikea tapa tehdä töitä. Lappusilmä väheksyy koulutuksia ja työpaikan virkistyspäiviä. Hän on mielestään jo ihan tarpeeksi virkeä ja osaa työnsä, kun on sitä tehnytkin jo niin pitkään. Lappusilmä myös mielellään neuvoo muita, mutta ei itse ota palautetta vastaan. Lappusilmä on tyytyväinen, mutta onko työnantaja tyytyväinen.
Motivoitunut henkilö on kuin yrittäjä yrityksessä. Hän tuntee paikan omakseen ja antaa sille henkilökohtaisen panoksensa, ja monesti vielä vähän enemmänkin. Motivoitunut työntekijä osallistuu mielellään koulutuksiin ja kehittää itseään. Hän oppii uusia toimintatapoja ja sillä tavoin kehittää työn tekemistä eteenpäin ja kasvattaa tuottavuutta ja yhteistä hyvinvointia.
Motivoitunut on usein utelias ja suhtautuu asioihin positiivisesti.
Lappusilmä on taas enimmäkseen passiivinen. Hän ei usko muutoksiin tai kasvuun, mutta kulkee muiden mukana. Lappusilmä uskoo itseensä ja omaan osaamiseensa, eikä kyseenalaista tekemisiään. Siksi lappusilmälle onkin yllätys, että hän keikkuu mahdollisien yt-neuvottelujen poispotkaistavien kärkipaikoilla. Kehitys ei vie lappusilmän mielestä eteenpäin, vaan se vie työaikaa vaikkapa hyviltä kaupoilta.
Koulutuksessa opeteltiin uusia myyntikikkoja. Lappusilmä oli mielestään jo niin hyvä, ettei hän tarvinnut lisäoppia. Olihan hänellä jo vankka ja pitkä kokemus alalta. Mutta pikkuhiljaa motivoituneemmat työntekijät menivät myyntitilastoissa lappusilmän ohitse.
Miten saada lappusilmät uskomaan, että he tarvitsevat muutosta tai valmennusta siinä, missä muutkin.
Lappusilmän olisi hyvä alkaa tajuta, että valmennus saa aina aikaan jotain positiivista prosessia ihmisen ajattelussa, toimintatavoissa tai oivaltamisessa. Ihminen suorastaan jalostuu valmennuksen kuohuissa. Kuinka saada lappusilmät innostumaan samalla tavoin uusista asioista, kuin motivoituneet kollegansa. Uusiutuminen vie eteenpäin ja usein se näkyy myös yrityksen toiminnan kehityksessä ja tuloksessa.
Motivoituneempi työkaveri arvostaa myös työn tekoa ja sen tuomaa sisältöä elämään. Motivoitunut henkilö osaa arvottaa asiansa niin, että hän näkee helposti, onko asioissa parantamisen varaa ja usein häneltä tulee myös ratkaisu siihen.
Lappusilmä jatkaa samaa rataa. Tekee omasta mielestään parhaansa, vaikka oikeasti pystyisi paljon parempaankin. Lappusilmä ei usko muutoksen voimaan. Hän ei pidä, että tutut toiminnot muuttuva. Maa alkaa järistä alta, jos asioita aletaan liikaa uudistaa. Kuinka saada lappusilmien into ja usko muutoksen voimaan samalle tasolle kuin motivoituneemmat kollegansa. Olisiko aika heittää laput pois silmiltä ja siirtyä hieman sivuun omalta mukavuusalueelta. Tulokset voivat olla aika mahtavia, jos vaan uskallusta löytyy.
Maarika Maury, Tuomo Meretniemi ja Jaana Tuomila ovat Ahteritrilogian (Pelolla johtaminen on perseestä 2015, Suomalainen myynti on syvältä vai onko? 2016 ja Hoppu on Hanuista 2018) kirjoittajia ja Kissconsulting johtoyhmäläläisiä, jotka kehoittavat ottamaan laput pois silmiltä ja tekemään muutoksia. Minkä muutoksen sinä haluat toteuttaa? Ota yhteyttä kissconsulting@kissconsulting.testisivu.com
Comments are closed.