Olin nuorena töissä vanhainkodin sairasosastolla Ruotsissa. Osastolla oli tukholmalainen Gulli-niminen vanha rouva, joka oli hoitohenkilökunnan mielestä haasteellinen asukas. Hän oli sokea ja soitti usein kelloa tai huusi apua erilaisiin asioihin. Hän saattoi hermostuksissaan kakata huoneensa lattialle. Hoitajat olivat usein vihaisia ja tunnelma oli kireä kakkahommien takia.
Minusta Gulli oli mukava, pidin häntä kädestä ja istuin välillä juttelemassa hänen kanssaan, aina kun olin lähistöllä. Hän rauhoittui yleensä heti, kun kuuli ääneni, eikä ristiriitoja tullut.
Mielenkiintoista oli se, että Gulli ei koskaan kakannut lattialle minun hoitovuoroni aikana. Kun välitin, säästin myös aikaa. Joskus jonkun asian tekeminen kiireettömästi, voi lopulta tuoda enemmän aikaa.
Maarika Maury on Kissconsultig Oyn toimitusjohtaja. Tarina on kirjasta Lusikka Sotesopassa, resepteja kulttuurimuutokseen. Kirja antaa oivalluksia siihen, miten voimme muuttaa toimintaa yhtä aikaa välittäväksi mutta kustannustehokkaaksi.
