Nuori nainen varaa ajan lääkärille käsikivun takia. Kipukynnys on kova, koska kipua on ollut jo vuosia. Hän on kyllä aika ajoin ravannut lääkärissä. Isoja luita ja niveliä särkee. Lääkäri toisensa perään lähettää reumakokeeseen, vaikka moneen kertaan, varoiksi klamydiakin tutkitaan joka kertaan uudestaan vaikka tyttö yrittää sanoa, että tämä ei ole todennäköinen tutkimuslinja. Muita tutkimuksia ei heru.
Lääkäri katsoo kättä muutaman minuutin ja määrää enempää kyselemättä lääkkeen. Myöhemmin tyttö huomaa, että kyseessä on aivan hillittömän vahva epilepsialääke, jonka haittavaikutukset ovat taatusti pahempia kuin kipu konsanaan. Samaa lääkettä saanut ystävä oli saanut koko kehon mustaksi ihovaurioista, puhumattakaan uhat maksavauroista tai itsetuhoisuuteen ja masennukseen suistumisesta. Mitä helvettiä! Miksi käsikipuun tällaista lääkettä?
Kysyikö lääkäri mitään kuulumisia, muista oireista, kivun kestosta, mielen haasteita tai muita oireista. Ei. Ei kysynyt. Varoittiko lääkäri sivuvaikutuksista tai toiko esille muita asioita lääkityksestä? Ei. Ei kertonut. Eikä myöskään kertonut, että lääke rupeaa vaikuttamaan vasta kahden viikon kuluttua. Sivuvaikutukset kyllä tulevat nopeammin. Vastuullisuutta??? Korostan kysymysmerkkejä.
Tyttö soittaa hoitajalle ja sanoo asiasta. Hoitaja toteaa, että kun kerran lääkäri on antanut lääkereseptin, niin kyllä se kannattaa varmasti syödä.
Tyttö pyytää vastaanotolla myös, että jatkuvia kipuja tutkittaisiin kunnolla. Vihdoinkin. Pyysi sitä jo aikaa varatessa ja pari muuta edellistä lääkärikäyntikertaa. Toivoo, että tutkittaisiin perusteellisemmin kuin aikaisemmat reuma ja klamydiatestit johon jo toistuvasti saatu negatiivinent tulos. Vastaus oli, että ei käy, polvikipu ei kuulemma liity käsikipuihin. Pohdin, että vaikka ei liittyisikään, voisi kai sitä silti tutkia.
Edellinen lääkäri kommentoi, että toisia sattuu ja toisia ei kun ei halunnut jatkaa tutkimuksia. Tämä lääkäri ei sano senkään vertaa. Mutta vaikea ymmärtää, miksi asiaa ei tutkita perusteellisemmin. Ei jatkuvat kivut varmaankaan ole normaalia. Entä jos onkin kyse jostain pahemmasta. Päällepäin paraskaan lääkäri ei tätä selvitä, ainakaan kymmenessä minuutissa.
Tyttö yrittää pyytää edes kilpirauhastestiä: olihan hänellä paljon kilpirauhasen toimintahäiriöön liittyviä viitteitä, ainakin ystäväpiirin valelääkärin tarkan tutkimuksen mukaan. Näistä valelääkärin tutkimuksista, lääkäri ei halua kysellä yhtään enempää. Valelääkäreitä ja kotianalyysejä ei vastaanotolla arvosteta vaikka oireet todentotta viittasivat selvästi tähän. Lääkäri sanoi tyynesti, ettei kannata tutkia. Taisi selvännäkijä, kun ei kysellyt enempää.
Mitä tarvittaisiin: Kysymyksiä, kokonaisvaltaista ajattelua, kiinnostusta ja dialogia. Niin ja kiireettömyyttä. Samaa oivallusta voi soveltaa aika moneen muuhunkin kontekstiin ja yritys ja työelämään esimerkiksi myyntiin, asiakassuhteen hoitamiseen ja johtamiseen.
Maarika Maury: kirjoittaja on Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja ja Lusikka sotesopassa – reseptejä kulttuurimuutokseen -kirjan kirjoittaja eikä ilahtunut kuulemastaan.
