Kuka on opettanut meille, että unelmointi ja suuret haaveet ovat turhia? Miksi meidän haaveidemme ja tavoitteidemme tulee olla realistisia? Ja kuka sen päättää, mikä kullekin on realismia? Voiko haave tai unelma olla yhtä kuin tavoite?
Meidän suomalaisten luterilaiseen kasvatukseen ja elämänkatsomukseen ei kuulu kovinkaan vahvasti unelmien tavoitteleminen, saati tavoitteista ja haaveista ääneen puhuminen. Meidän luonteelle ominaisempaa on tehdä pyyteettömästi töitä, olla nöyrä ja hyväksyä se palkinto mikä siitä tulee. Meidän yhteiskunnassa kuva menestyksestä ja menestyksekkäistä rakennetaan meihin jo varhain. Raha ja valta on menestyksen mittari ja ne, joilla sitä on, ovat oikeutettuja kertomaan meille muille, mitä meistä tulee ja mihin meidän rahkeet riittävät. Liian usein CV:ssä komeileva tutkintonimike on merkityksellisempi kuin CV:n kirjoittaneen henkilön arvot, asenne, elämänkokemus ja -näkemys. Me puhumme tasavertaisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa kuitenkin kategorisoidaan ihmiset lokeroihin koulutuksen, ammatin, tittelin ja sosiaalisen statuksen mukaan. Näissä lokeroissa meillä on lupa tavoitella unelmiamme, jotka kuuluvat siihen lokeroon.
Montako kertaa olet kuullut lähipiirissäsi jonkun sanovan; ”toivottavasti minun lapseni saavuttaisi enemmän kuin minä”, tai että; ”toivottavasti minun lapseni valitsisi eri polun kulkea kuin minä”? Minä olen kuullut vastaavanlaisia lauseita kuluneen parin viikon aikana ja hämmästyttävintä on ollut se, että näiden ”mietelauseiden” takana on 40-50-vuotiaita henkilöitä, ihan niin kuin heidän oma elämä olisi jo ehtoopuolella. Mikä saa meidät luopumaan omista unelmistamme ja miksi?
Jotta unelmista ja tavoitteista tulisi määränpää, niin se vaatii vahvaa ja systemaattista itsensä johtamista. Puhuttuani lukuisten ihmisten kanssa ymmärsin, että kovin harva ottaa vastuun omasta menestyksestään, motivaatiostaan ja kehityksestään itselleen, vaan luotetaan, että ympärillä oleva organisaatio ohjaa ja työntää putkessa eteenpäin. Työnantajan vastuu on tarjota selkeä tehtävänkuva, työkalut työntekoon, sekä turvallinen työympäristö. Työn tuottavuus, tulos ja motivaatio työtä kohtaan on tekijästä itsestään kiinni. Motivoitunut työntekijä tai yrittäjä on myös tuottava, sillä motivaatio ajaa sinua tekemään asiat aina vain paremmin ja paremmin. Motivaatio lähtee sinusta itsestäsi, sitä ei pystytä kahlitsemaan pilleriin, jonka kulautat vesilasin kylkiäisenä kurkusta alas. Esimiehesi voi motivoida sinua, mutta hän ei kykene tuottamaan motivaatiota sinuun. Motivoitunut ihminen saavuttaa tavoitteet ja unelmansa helpommin, sillä hänellä on ”draivia” kääntää nekin kivet ympäri, joihin muut eivät jaksa koskea.
Itsensä johtaminen ei tarkoita pelkästään itsensä äärirajoille työntämistä ja itsensä piiskaamista. Itsensä johtaminen on itsestään huolen pitämistä, sinun tulee varmistaa riittävä uni, oikeat ravintoaineet, tarvittava määrä liikuntaa. Kehosi on työkalusi ja siitä tulee huolehtia. Liian moni haaveilee maineesta ja mammonasta terveytensä uhalla unohtaen samalla ympärillä olevat voimaannuttavat tekijät, kuten ystävät ja perhe. Sanotaan, ettei tavoitteita saavuteta tekemällä kompromisseja, mutta sehän on idiotismia.
Edessäsi oleva ”menestyksen ovi” on lukossa ja sinulle ei ole siihen avainta, hakkaatko ovea henkihieverissä, vai kokeiletko viereistä auki olevaa ovea, jonka kautta pystyt kiertämään samaan lopputulokseen? Meille on mahdollistettu yksi vierailu tälle pallolle, ja jos kulutamme sen ajan puskemalla uppiniskaisesti kohti asettamaamme tavoitetta tai unelmaa, niin unohdamme nauttia matkasta. Kompromissin tekeminen ei tarkoita unelmistaan luopumista, vaan se voi mahdollistaa paljon rikkaamman polun matkalla kohti määränpäätä.
Itsensä johtamisessa on järkevää ja tuottavaa jaotella oma ajankäyttösi. Muutamalla yksinkertaisella stepillä pystyt valmentamaan itse itseäsi kohti tavoitteitasi / haaveitasi.
- Aivo-aikaa: aktivoi aivojasi muutenkin kuin selaamalla sosiaalista mediaa tai katsomalla telkkaria. Lue kirjaa, havainnoi ympäristöäsi, kuuntele musiikkia, kytke tuottavuusmoodi aivoistasi pois ja anna niille uusia virikkeitä. Lataamme älylaitteemme monta kertaa päivässä, mutta emme muista ladata aivojamme.
- Keho-aikaa: nuku pidempään, laita kroppasi kunnolla töihin liikunnan merkeissä, venyttele, syö hyvin ja sauno. Huollamme autojamme tuhansilla euroilla vuodessa, mutta unohdamme huoltaa kehoamme.
- Luovaa-aikaa: piirrä, maalaa, kirjoita, nikkaroi. Luovassa olotilassa suljet ympäröivät häiriötekijät pois ja luomisen lisäksi kehität keskittymiskykyäsi.
- Sosiaalista-aikaa: vietä aikaa ystäviesi ja perheesi parissa. Keskustelkaa ja haastakaa toistenne mielipiteitä ja näkemyksiä. Mene paikalliseen farkkukauppaan iskemään tarinaa ja verkostoitumaan. Ota extra vartti aikaa salilla käydessäsi ja sijoita se höpöttämällä pukukopissa olevien kanssa
Aikataulutamme usein sujuvasti arkeamme ja näin ollen johdamme omaa ajankäyttöämme. Liian usein unohdamme aikatauluttaa aikaa itsellemme, sillä emme koe sitä tarpeeksi tärkeänä. Jos haluat saavuttaa unelmasi, on sinun ensimmäiseksi opeteltava johtamaan, arvostamaan, palkitsemaan ja kunnioittamaan itseäsi. Älä ole itserakas, vaan rakasta itseäsi. Haaveet ja unelmat ovat olemassa, jotta voit saavuttaa ne.
ALEKSI SALMINEN unelmoi omasta farkkukaupasta ja toteutti unelmansa. Ja niin syntyi Mooster Denim. Sitä aikaisemmin hän toimi KappAhlin ja Carlingsin ja Dressmannin toimitusjohtajana.
Aleksi toimii myös pidettynä Kissconsulting valmentajana: johtajuudesta, myynnistä, wow-palvelusta, kulttuurimuutoksista ja unelmien ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Jos haluat Aleksin puhumaan tai valmentamaan tilaisuuteesi laita viesti kissconsulting@kissconsulting.testisivu.com
Comments are closed.