Sain viestin, jossa minulta kysyttiin strategia-asiantuntijana, että mikä olisi sopiva rakenne tai arkkitehtuuri strategiaan. Vastasin, että ei mikään. Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa sopivaa arkkitehtuuria. Ei myöskään määrää, miten monta painopistettä saa ja voi olla.
Joskus strategiamalli voi sisältää vain yhden sanan. Toisessa päässä strategiamalli voi sisältää ison nipun tasoja ja tekemisiä jäsennettynä. Riippuu tilanteesta ja mitä halutaan tapahtuvaksi. Joskin, mitä simppelimpi sen parempi. Erilaisia näkökulmia voidaan kyllä tarkastella, mutta lopulta on osattava tehdä sopivanlainen paketti, joka on sekä helppo viestiä, helppo vastaanottaa mutta myös helppo viedä käytäntöön.
Ensin on aina lähdettävä siitä, mitä me olemme, ja seuraavaksi sitä, mitä me haluamme olla ja mitä meidän pitää tehdä, jotta se on mahdollista.
Kun strategian rakentamisessa käytettään tietynlaista ennalta valittua arkkitehtuuria, yleensä strategiamalli tuottaa kaikille organisaatioille suhteellisen staattisia vastuksia sen sijaan, että ihan oikeasti mietittäisiin, mitä halutaan muuttuvan. Niissä malleissa, joissa arkkitehtuuri pakottaa valitsemaan kaiken maan ja taivaan välitä, usein tulee myös valittua kaikki mahdollinen ja työtä tehdään ns. teknisesti mallin kautta. Näin kunta ei erotu toisesta kunnasta puhumattakaan että tehdas erottuisi kaupan alan strategiasta. Näitä voidaan kutsua vaikkapa möykkystrategioiksi.
Kun strategiassa on paljon asioita, kuulostaa toiminta. Valitettavasti kuitenkin tutkimuksen mukaan, mitä enemmän taulukoita ja sivuja, sen vähemmän yleensä ihan oikeasti tapahtuu.
Vähän kuitenkin kättä pidempää: Seuraavat kysymykset ovat keskeisiä strategia pohtiessa.
- Missä ollaan nyt?
- Mitä halutaan olla tulevaisuudessa?
- Mitkä asiat meillä on hyvin?
- Mikä /mitkä asiat ovat tärkeitä muuttua nyt.
- Millainen toimintatapa meillä pitäisi olla?
Kyllä strategiat tietysti sisältävät erilaisia yleisesti esiintyviä termejä ja tasoja, eli sitä nyt kyseltyä arkkitehtuuria.
Usein strategia pitää sisältää seuraavat tasot:
Visio: minne ollaan menossa
Strategiset painopisteet: mitkä asiat ovat nyt tärkeitä
Arvot: mikä on toimintatapamme
Missio: miksi ollaan olemassa, mikä on meidän suurempi tarkoitus
Näiden lisäksi on yleensä herra ties kaikenlaisia muita viiliseviä termejä keihäänkärkiä ja erottumistekijöitä ja must win batteleissa ja strategisissa tavoitteissa. Kutsuttiin näitä painopisteitä millä nimellä tahansa tärkeää, ettei eri termejä ja tasoja tungeta pakettiin liikaa.
Kerran tutkiessani erään yrityksen strategiaa niin heidän strategisessä paketissa oli sekä strategisia tavoitteita että strategisia keihäänkärkiä. Sisällöllisesti tarkasteltuna asiat olivat hyvin samantasoisia. Kysyin toimitusjohtajalta mikä ero näillä oli. Hän vastasi, että en tiedä. Hämmentävää mutta yleistä.
Aina ei siis kuitenkaan tarvita kaikkia tasoja. Annan esimerkin: Jos halutaan sanoa, että olemme maailman paras pankki, on jollain lailla ilmaistava, että miten. Erottuvaksi tekijäksi voidaan valita vaikka asiakaskokemus. Jos taas valitsee olla Suomen parhaan palvelun yritys, niin keino on jo sanottu eikä sitä tarvitse toistaa moneen kertaan. Joskus tapaa sellaisia strategioita, joissa esimerkiksi palvelu lukee niin visiossa, strategiassa, arvoissa ja missiossa ja vielä keihäänkärjissä ja must win battlessa. Silti moninkertaisesti sanottua ei kukaan muista. Samalla saatetaan ihmetellä, miksi asiat eivät muutu käytännössä?
Yhteenvetona:
- Ensin on mietittävä, mitä halutaan ihan oikeasti tapahtuvan.
- Tästä pitää rakentaa kirkas ilmaisu sekä järkevä läpiviennin polku.
- Varmistettava, että strategia tiedetään, ymmärretään ja toimintaan sen mukaan.
- Yksinkertaisuus on valttia
- Strategian on tarkoitus auttaa muuttamaan toimintaa niin että sitä seuraa entistä parempi menestys.
Maarika Maury, kirjoittaja on Kissconsulting toimitusjohtaja, strategiatutkija ja muutosvalmentaja sekä tutkija, joka tutkii toimivan strategian sydäntä ja auttaa organisaatioita löytämään juonen ja kirkastamaan sen viestinnällisesti. maarika@kissconsulting.fi, 050-5900412
Comments are closed.